Vanhimmat tilat ja talot

Esi-isien elämän ja työn jäljet näkyvät vielä tänäkin päivänä.

Kuvassa on Kalle Neiglickin kauppa Kompakalla noin sata vuotta sitten. Myöhemmin sitä laajennettiin ja siinä toimi Rääkkylän Kauppayhtiön myymälä sekä Niemisen Postitoimisto.

NIEMINEN

Hirvola (Niemishovi)

Hirvolan tilan pihapiiristä on kirjallista tietoa vuodesta 1722. Hirvosten suvun omistuksessa tila on ollut vuodesta 1803. Isojako on tehty v. 1815. Tässä yhteydessä tilan nimeksi oli tullut Niemisbygård 1. Tila on ollut isojaon jälkeen n. 800 ha:n laajuinen. Tilaan on kuulunut mm. huomattava osa Rajaselkää.

Tilalla on pidetty kauppaa. Meijeriaitassa kuorittiin maidosta kerma ja laitettiin edelleen meijeriin Paksuniemeen. Tilalla on ollut kaksi torppaa, joista Rajaselässä ollut itsenäistyi Lex Kallion myötä ja toinen, Nilkanpää, vasta myöhemmin, eli vuosina 1935-36.

Tammikuussa 2015 Niemishovin 1800-luvulta peräisin ollut päärakennus tuhoutui tulipalossa perustuksiaan myöten, irtaimistoineen. Uusi asuinrakennus on noussut Hovinmäen rinteeseen, hieman ylemmäksi alkuperäisestä paikasta.

 Nilkanpää

Torppa on rakennettu 1900-luvun alussa. Torppa on kuulunut osana Hirvolaan (Niemishoviin). Torpalla on ollut n.1ha omassa käytössä. Torpan asuinrakennuksessa on asuttu vakituisesti 1936-1937 saakka. Pihapiirissä on ollut puurakenteinen navetta ja sikala. Navetta on purettu toisen maailmansodan aikana. Torpassa on ollut asukas 60-luvulle saakka.
Uusi asuinrakennus on rakennettu 1930-luvun loppupuolella ja sitä on laajennettu 1950-luvun loppupuolella. Nykyinen navettarakennus on tehty välirauhan aikana vuosina 1940-1941. Riihi on rakennettu v.1946. Sauna on rakennettu 1900-luvun alussa. Aitta ja lato on rakennettu 1930-luvulla. Nykyisin tila on vapaa-aikakäytössä.

Pakarila

Niemisen Pakarila on alkuperäiseltä nimeltään Monola. Vuonna 1779 Monolan taloon tuli kotivävyksi Hannu Pakarinen, ja hänen myötään tilasta alettiin käyttää nimeä Niemisen Pakarila. Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluvat 1800-luvun lopulla rakennettu aitta ja vuonna 1906 rakennettu navetta. Asuintalo on vuosikymmenten kuluessa muuttanut muotoaan ja kokoaan, laajimmillaan siinä on ollut kolme kamaria ja suuri tupa sekä kaksi sisäänkäyntiä eli porstuaa. 1930-luvulla pinta-alaltaan n. 200 ha:n suuruinen maatila jaettiin kolmeen osaan. Pakarila on edelleen asuinkäytössä ja sukuun kuuluvan omistuksessa.

Pellonpää 

Tila on ollut Hirvosten suvun omistuksessa 1890-luvulta. Tila on hankittu aikanaan Hirvolan (Niemishovin) lisämaaksi. Tilalla on viljelty aina vuoteen 1975 saakka. Vuonna 1981 jäi tila tyhjilleen noin kymmeneksi vuodeksi. Nykyiset omistajat aloittivat rakennuksien kunnostustyöt 1980-luvun lopulla ja muuttivat asumaan tilalle vuonna 1990.

Kurkela

Kurkela on kantatilan alkuperäinen pihapiiri. Kurkien sukua on asunut tällä paikalla jo 1800-luvun alusta. Tilalla on merkkejä kaskiviljelystä pitkältä ajalta. Kurkela on nykyisin asuinkäytössä.

Tiilitehdas, tehtaan asuin- ja ulkorakennus

1930-luvulla Niemisen kylä kehittyi paljolti silloin alueella olleiden tiilitehtaan, sahan ja myllyn ympärille. Tiilitehtaan ja sahan toiminta lakkasi 1960-luvun alussa.

Silventola

Tila on ollut sukutila jo vuodesta 1672.

Mikkola, entinen Kompakan koulu

Tilasta on tietoja vuodesta 1722. Tila on myöhemmin jaettu kahteen osaan. Alkuperäisen tilan rakennukset ovat olleet  Kompakan kansakoulun koulurakennuksia. Koulukiinteistöön on kuulunut myös navetta ja talousrakennus, jotka on jo purettu pois.

Mikkolan kiinteistöön kuuluu nykyään pienikokoinen talo ja ulkorakennus, jotka omistaja on vuokrannut. Koulu Kompakalla toimi 1970 - luvun puolivälin tienoille saakka. V. 1972 vaaleissa Kompakan koulu ei ollut enää äänestyspaikkana, vaan äänestykset siirrettiin Niemisen Linnalle (nyk. Urheilutalo).

SINTSI

Sintsilä

Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1744. Pinta-ala on ollut 1900-luvun puolessa välissä 179 ha. Tilalla on edelleen kunnossa olevat rakennukset. Tila on nykyisin vapaa-aikakäytössä.

Petrola

Tilasta on tietoja 1850-luvulta. Pinta-ala on ollut 317,69 ha. Nykyisin tila on vapaa-aikakäytössä.

VENTURINNIEMI

Venturi (Venturinhovi)

Tilasta on tietoja 1800 - luvun loppupuolelta. Tila on ollut alkujaan 632 ha:n suuruinen. Tilalla asutaan.

Kompakka

Tila oli vuodesta 1722 alkaen Venturinniemi, joka jaettiin kahdeksi tilaksi vuonna 1802, Toivala ja Kompakka.
Ennen sotia kulki tie Kompakan pihapiirin vierestä Venturinlahdelle, jonne talvisin ajettiin puita hevospelillä. Pihan kaivolla oli hevosten juottopaikka. Puutavara pilkottiin klapeiksi rannassa ja laivattiin kesäisin Pietariin. Paluukyydissä tuotiin sitten pirtua ym. tarvikkeita.

Penttilä

Isojaossa (1832) tila on saanut nimen Toivala 1. Pihapiiri on kantatilan (Venturinniemi) alkuperäinen asuinpaikka. Pihapiirissä on asuttu jo vuonna 1722. Vuonna 1802 tila on jaettu kahtia. Toinen tilan osa tunnetaan kantatilana Kompakka 12.

Vuoden 1972 jälkeen viljely tilalla lopetettiin ja pellot paketoitiin. Vuoden 1975 jälkeen talo jäi kylmilleen.

Kauppa-aho

Kauppa-aho on lohkaistu Kompakan 12:34 tilasta vuonna 1934. Kompakka on kantatila, jonka pihapiiri on lähes vastapäätä Kauppa-ahon kiinteistön pihapiiriä. Hammaslahdentie kulkee välissä. Kiinteistössä, joka on rakennettu 1920, on toiminut Oma-Apu-kauppa vuosikymmeniä aina 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen se on ollut asuinkäytössä.

Pöllölä

Pöllölä on ollut kruunun torppa 1740-luvulle saakka. Isojaossa tila sai nimeksi Pöllölä 7, mutta myöhemmin tila on saanut uuden numeron, joka on 13. Näin ollen Pöllölä on kantatila. Nykyisin tila on asuinkäytössä.

Pajula

Tila on ollut 1770-luvulle saakka kruunun torppa. Tilan asutushistoria ulottuu aina vuoteen 1754, jolloin tällä paikalla on ollut torpparina Lassi Turpeinen vuoteen 1757 saakka. Tämän jälkeen Pekka Silvennoinen on tullut kruunun torppariksi v. 1758 ja hänen aikanaan tila on itsenäistynyt perintötilaksi.

Noin vuodesta 1786 alkaen tila on ollut Pakaristen suvun omistuksessa. Tila on kantatila ja merkitty kiinteistörekisteriin v. 1832  Pekkala 11. Tilan koko on ollut silloin 174 ha. Tila on jaettu v. 1841 ja tilaan jäi 98 ha (11:1) Tilan nimi on muutettu Pajulaksi v. 1905.

Maanviljelys tilan pääelinkeinona on lopetettu. Pellot on vuokrattu pääosin ulkopuolisille viljelijöille ja loput on metsitetty. Tilalla asutaan.

Sallila

Sallila lienee ollut samaa kruununtorppaa Pöllölän kanssa, kunnes se on itsenäistynyt. Isojaossa se on saanut nimeksi Sallila 7. Sallila on Venturinniemen kylän toiseksi vanhin asuinpaikka. Sallila on kantatila ja pihapiiri on sen alkuperäinen asuinpaikka. Sallisia on jo 7:s sukupolvi tilan omistajana. Karjataloutta tilalla on harjoitettu vuoteen 1992. Sen jälkeen elinkeinotoiminta on ollut metsänhoitotöitä.

Sallilan tila on ollut alun perin n. 100 ha:n kokoinen.