Onkamojärvien kunnostukset 2009-2013

Kylmäpohjan rannan kunnostus

Oriveden ranta-alueisiin kuuluva Kylmäpohjan uimaranta sijaitsee Hammaslahti – Rasivaara -tien varressa. Ranta on ollut aikoinaan lapsille sopiva, loivasti syvenevä hiekkaranta. Uimarannan ruovikoituminen ja hiekan päälle Kylmäojaa pitkin kulkeutuva humus ovat kuitenkin pilanneet rantaa ja heikentäneet merkittävästi veden laatua. Myös vedenvirtauksia estävällä rantatöyräällä on haitallinen vaikutus veden laatuun. 

Keskeisen sijaintinsa vuoksi ranta on kyläläisten suosima kokoontumis- ja virkistäytymispaikka, ja sen kunnostus ympäristöineen on ollut asukkaiden toiveena kauan. Uimarannan kuntoon saattaminen edellyttää sekä Kylmäojan valuma-alueiden että vesialueen kunnostustoimia. Ranta-alueella sijaitsevien rakennusten peruskorjaus ja lähiympäristön siistiminen sisältyvät myös Kylmäpohja -projektiin.

Tapahtunutta

  • Kyläyhdistys käynnisti vuoden 2012 lopulla neuvottelut Kylmäpohjan rannan kunnostuksesta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikön kanssa.
  • Vuoden 2013 alkupuolella ELY-keskus tilasi OTSO Metsäpalveluilta Kylmäpohjanjoen valuma-alueen kunnostuksen suunnittelutyön. Sen rahoittamisesta vastasivat ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikkö ja kyläyhdistys. Suunnitellut kunnostustoimet sisältävät vesiensuojelurakenteita sekä metsäisellä ja että maatalousvaltaisella alueella. ( Katso kartta >> )

Metsäinen valuma-alue:

  • Vuoden 2014 elokuussa Kylmäpohjanjoen metsäisen valuma-alueen maaomistajat antoivat suostumuksensa vesiensuojelurakenteiden tekemiseksi mailleen, ja samoin elokuussa 2014 kyläyhdistys teki ELY-keskuksen luonnonhoitoyksikön kanssa sopimuksen kyseisen alueen kunnostuksista. Kunnostustyöt toteutettiin vuoden 2014 loppupuolella. Rahoitukseen osallistuivat kyläyhdistyksen ja ELY-keskuksen ympäristönhoitoyksikön lisäksi Rääkkylän kunta, alueen yhteisöt, maatilalliset ja mökkiläiset. ( Kartta tehdyistä kunnostuksista >> )

kylmaoja1 esikatselukylmaoja1 esikatselukylmaoja1 esikatselu

Maatalousvaltainen valuma-alue:

  • Maatalousvaltaisilla valuma-alueilla tarvitaan samankaltaisia kunnostustoimia: tukirakenteita, pohjapatoja ja laskeutusaltaita. Virtaavan veden aiheuttama eroosio jatkuu, ja humus kulkeutuu edelleen jokea pitkin Kylmäpohjan rantaan. 

 kylmaoja4 esikatselukylmaoja5 esikatselukylmaoja6 esikatselukylmaoja7 esikatselu

Ruovikoiden niitot Kylmäpohjan rannassa 2015

  • Ruovikoiden niitto Kylmäpohjan rannassa aloitettiin 24.7.2015. Niitoista vastasi yrittäjä Mikko Hirvonen, ja ne kestivät viikon ajan. Ensimmäisenä niittopäivänä puhdistettiin uimaranta, apumiehenä toimi Leo Honkanen.

ruovikonniitto1 esikatselu ruovikonniitto2 esikatselu ruovikonniitto3 esikatselu ruovikonniittosuunnitelma esikatselu

  • Niitot päättyivät 6.8.2015. Uimaranta puhdistettiin kokonaan, ja kyytiä saivat myös lahtea halkovan töyrään vasemman puolen ruovikot. Toisena talkooapulaisena niittotyössä oli kunnan vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen. Tämänkertainen niittoalue oli seitsemän hehtaarin suuruinen, ja läjitysalueelle kuljetettiin lähes kolmekymmentä traktorin peräkärryllistä ruovikkoa. Niitot kustansi Niemisen-Venturin Osakaskunta ja Oriveden kalastusalue.
    YLE Pohjois-Karjala uutisoi niitoista 4.8.2015.

niittokone esikatseluniitettykylmapohja esikatselu

Kylmäpohjan ranta-alue:

  • Kylätoimijoiden ja kunnan vapaa-aikatoimen yhteisneuvottelussa syyskuussa 2015 käsiteltiin ranta-alueen kunnostus- ja rahoitussuunnitelma ensisijaisena tavoitteena palauttaa kyläläisille puhdas, turvallinen ja viihtyisä uimaranta. Kyläyhdistyksen tekemän ilmoituksen pohjalta ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö antoi lausunnon, jonka mukaisesti vesialueelle tehty töyräs voidaan poistaa ilman aluehallintoviraston lupaa. 

kylmapohjan niittokarttaVuosi 2016

  • Vuoden 2016 alussa Keski-Karjalan Jetina ry:lle jättämämme Kylmäpohjan vesi- ja ranta-alueen kunnostusta koskenut rahoitushakemus hylättiin, koska Kylmäojan maatalousvaltaisen valuma-alueen kunnostustoimet eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

  • Kylmäpohjan rannan kunnostusta jatkettiin kuitenkin heinäkuussa 2016 ruovikoiden niitoilla. Niittojen lisäksi uimarantaa puhdistettiin siihen kulkeutuneesta murasta heinäkuusta lokakuulle saakka. Rannan puhdistaminen on tapahtunut talkoovoimin, niitot kustansi kyläyhdistys. Rääkkylän kunnalta saatu kylätoiminta-avustus käytettiin myös niitoista aiheutuneisiin kuluihin.

niitot alkavat2niitot alkavat1

  • Marraskuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi kyläyhdistykselle rahoitusta töyrään puuston poistamiseen. ELY-keskukselta saatu tuki kattoi kustannuksista puolet, toinen puoli katettiin talkootyöllä. Niinpä 10.11.2016 Kylmäpohjassa pidettiin kyläyhdistyksen ja Niemisen-Venturin osakaskunnan yhteiset raivaustalkoot. Töyrään puut ja pensaat poistettiin, ja samalla siistittiin myös grillikodan ja jokivarren ympäristö. Koneurakoitsijana toimi Mikko Hirvonen. Hän myös koordinoi ja ohjasi talkootyötä.
    Töitä Kylmäpohjassa jatkettiin varsinaisen talkoopäivän jälkeenkin urakoitsijan ja kyläyhdistykseläisten voimin. Suuri osa rangoista tehtiin polttopuiksi kyläyhdistyksen ja osakaskunnan tarpeisiin, osa kerättiin kasoihin pois kuljetettavaksi. Osa jää odottamaan ensi kevättä.
    Kylmäpohja-projekti jatkuu vuosina 2017-2018 mm. ruovikoiden niitoilla ja mahdollisesti töyrään poistolla, mikäli rahoitus järjestyy.  

marraskuu2016 1marraskuu2016 2marraskuu2016 3


 Vuosi 2017

  • Kevättalvella jääkelien aikaan osakaskunta kuljetti polttopuita kodille Laitasaareen, Petäjäluodolle ja Iitan saareen. Toukokuussa kyläyhdistys vei osan jäljelle jääneistä puista Vuoniemen mökille ja Murtoniemen laavulle, loput jätettiin Kylmäpohjan grillikodalle.
  • Kesäkuussa Avoimet Kylät -päivänä 10.6. pidettiin Kylmäpohjassa talkoot, jolloin edellisenä syksynä rantametsikössä aloitettu risusavotta saatiin päätökseen. Uimarannalle kertynyt mura ja ruo´ot korjattiin pois koneellisesti samana päivänä. Muran haravointia rannasta on jatkettu koko kesän ajan vapaaehtoisvoimin, ja se jatkuu edelleen.
  • Kevään ja kesän aikana kunnostettiin ranta-alueella olevat rakennukset. Grillikodan katto uusittiin, piisi pellitettiin, kodan ilmanvaihtoa parannettiin ja kodan keskellä oleva tukipylväs uusittiin. Pukukoppi-varastorakennus on peruskorjattu ja maalattu. Loppukesällä ranta-aluetta siistittiin, pukukoppi-varstorakennukseen asennettiin räystäskouru ja ränni ja varasto tyhjennettiin ja siivottiin. Ruovikoita niitettiin nyt jo kolmannen kerran ja rannasta haravoidut murat on kuljetettu lähiseudulle maanparannusaineeksi.

kevat kesa 2017 1kevat kesa 2017 2kevat kesa 2017 4kevat kesa 2017 5kevat kesa 2017 3kevat kesa 2017 7 kevat kesa 2017 8 kevat kesa 2017 9 kevat kesa 2017 6

  • Marraskuun loppupuolella poistettiin Ruukinlahtea halkova töyräs. Siihen liittyen uimapaikan pysäköintialue ja grillikodalle sekä veneenlaskupaikalle johtavat tiet kunnostettiin. Rannan pengerrys eroosion hillitsemiseksi sekä teiden ja parkkipaikan viimeistelytyöt tehdään kevään 2018 aikana. Urakoitsijana on Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina.

toyraanpoistoalkaa1toyraanpoistoalkaa2

 Vuosi 2018

  • Jäitten lähdettyä touko - kesäkuussa toteutettiin rannan pengerrystyöt ja teiden ja parkkipaikan kunnostuksia jatkettiin. Rantaan kertynyttä muraa ja ruokoja kerättiin pois sekä koneellisesti että haravoiden. Uimarannan veden laatu tutkittiin kesän alussa ja todettiin hyväksi. 
    Uusitut uimakopit osoittautuivat käyttökelpoisiksi ja peruskorjattu grillikota tarjosi puitteet makkaranpaistoon ja kesäkahvitteluun... 

alkukesa 2018 7alkukesa 2018 6alkukesa 2018 2alkukesa 2018 3alkukesa 2018 4alkukesa 2018 5alkukesa 2018 1

  • Heinäkuussa maalattiin grillikota ja WC. Rannan haravointia jatkettiin ja rantametsikkö vesottiin.
  • Elokuun alussa alkoivat ruovikoiden niitot neljännen kerran. 
  • Lahden vesi on ollut koko kesän uimakelpoista, ja murasta puhdisttettu uimapaikka on ollut ahkerassa käytössä koko kesän ajan. 

kesa 2018 1kesa 2018 2kesa 2018 3kesa 2018 4kesa 2018 5kesa 2018 6kesa 2018 7

  • Syksyn aikana ranta-alueen tiestöä ja pysäköintipaikkaa on soritettu, teiden varsilta on kaadettu muutama puu ja Kylmäojan varrelle on pystytetty reunapaalut varotukseksi kulkijoille. Kaadetut puut pilkotaan polttopuiksi.
    Uimarannan ja rakennusten sekä ympäröivän metsikön kunnostustyöt ovat tähän mennessä edenneet suunnitellusti, ja nyt odotamme talvea ja jäitten tuloa. Kiitos kaikille kunnostustöissä mukana olleille!

uimaranta lokakuu18uimaranta marraskuu18puukasat

Vuosi 2019

Yli viisi vuotta kestänyt Kylmäpohjan uimarannan ja ranta-alueen kunnostusprojekti päättyi virallisesti syksyllä 2018. Kuluneen kevään ja kesän aikana rannan huoltotöitä on kuitenkin jatkettu. Uimarannan veden laatu on saatu pysymään hyvänä, ja heinäkuun toisella viikolla Kylmäpohjassa voitiin järjestää uimakoulu kylän lapsille. 

Kunnostustoimien ensisijainen tavoite oli parantaa matalan Ruukinlahden veden laatua. Tavoitteenamme oli myös turvallisen ja siistin uima- ja virkistyspaikan ennallistaminen kyläläisten ja kauempaakin tulevien iloksi. Tavoitteet saavutettiin, mutta veden laadun tarkkailu ja alueen siisteyden ja viihtyisyyden ylläpitäminen edellyttävät jatkossakin vuosittaista rahallista panostusta ja työtä.

Vuosi 2020

Kesä- elokuun aikana ruovikoita niitettiin kolme kertaa. Niittojen jälkeen uimarantaa puhdistettiin talkoilla aina tarpeen mukaan. Uimaveden laatu tutkittiin kesäkuussa ja todettiin hyväksi. Sinilevää ei uimarannalla havaittu koko kesänä.

Syksyllä rannan tuntumaan asennettiin useita metrejä pitkä valumavesikouru. Talkooväki rakensi kourun molempiin päihin suodatinkankaalla tiivistetyt kivipesät. Kouru maisemoitiin täyttämällä se kivillä.  Tällä toimenpiteellä on tarkoitus estää sadevesien valuminen tieltä ja parkkipaikalta suoraan uimarantaan. 

Vesialueella suoritettujen niittojen lisäksi ranta-alueen maisemaa avarrettiin niittämällä ruovikoita ja heinikkoa rannasta käsin.

Kesän aikana kunnostettiin grillikodan tulisija ja Päivö-myrskyn vaurioittamat puut pilkottiin kodalle polttopuiksi.

Vuosi 2021

Kylmäpohjan vesialueella niittoja haitannut ruovikkomatto kuorittiin pois maaliskuusa. Massan poistoa valmisteltiin jo helmikuussa tamppaamalla ruopattavalle alueelle jäätie. Ruoppausmassa sijoitettiin Kylmäpohjantien varteen kunnan omistamalle maalle odottamaan poiskuljetusta. Ruoppausurakasta vastasi Konepalvelu J.Nenonen Oy ja työ toteutettiin Pohjoi-Karjalan ELY-keskuksen myöntämällä tuella. Työt jatkuvat kevään ja kesän aikana: ruoppausmassa kuljetetaan pois Kylmäpohjantien varresta ja ranta-aluetta tullaan puhdistamaan sekä koneellisesti että ihmistyövoimin. 

ruoppaus1ruoppaus2ruoppaus3

Toukokuun alussa ruoppausalueen reunalle kasatut jäät olivat jo kokonaan sulaneet, ja uimaranta oli pysynyt puhtaana. Ranta-alueen raivaus- ja siistimistyöt aloitettiin heti lumien sulettua.

Kylmäpohja 3 5 21 2Rannan raivaustalkoot1

Syyskuussa talviruoppauksen jäljiltä tilapäissijoituksessa ollut ruoppausmassa siirrettiin lopulliseen paikkaansa läheisen maatilan pellolle. 

massan siirto 1 massan siirto 2 massan siirto 3


Kiitos kaikille tähän asti rannan kunnostusta tukeneille ja talkoisiin osallistuneille! Työmme luontoarvojen ja lähiympäristön vaalimiseksi jatkuu.

Vuosi 2022

Heinä- ja elokuussa niitettiin ruovikoita talvella 2021 ruopatulta alueelta. Uimarannan ja Kylmäojan välinen rantaruovikko poistettiin käsityönä syyskuun alussa. Ranta-aluetta ja rantaa puhdistettiin talkoilla kesäkuussa ennen uimakoulujen alkua ja kesän aikana aina tarvittaessa. 

Aikaisempina vuosina tehtyjen kunnostustoimien ansiosta uimaveden laatu on pysynyt edelleen hyvänä, eikä sinilevää havaittu koko kesänä. Uimaranta on pystytty pitämään siistinä käsivoimin, ja muran määrä näyttää vuosi vuodelta vähentyvän. Matalan lahden rehevöityminen on kuitenkin aina uhkana, sen vuoksi huoltoniittoja ja rannan puhdistustalkoita tarvitaan jatkossakin.

Kiitos kaikille töihin osallistuneille taas kerran. Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon!

Talkoot 2 22 6 22rantaruovikko1Rantaruovikko3Niitot pienSiistitty ranta2 pien

auringonlasku kylmapohja

Onkamojärvien kunnostukset 2009-2013

valuma-aluekartta

Valuma-aluekartta

Kunnostustoimet aloitettiin Vedet puhtaaksi - esiselvityshankkeella vuonna 2009. Esiselvitykseen saatiin päärahoitus Keski-Karjalan Jetina ry:n kautta, tuki 80%.

Hankkeen aikana selvitettiin, mitä Onkamojärvillä ja järvien valuma-alueilla pitää tehdä veden laadun parantamiseksi.

Selvitystyötä hankkeessa olivat tekemässä kyläyhdistyksen lisäksi ELY-keskus (Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalastorakennetutkimuksiin erikoistunut biologi.

Hankkeen rinnalla Pohjois-Karjalan Metsäkeskus selvitti metsäisten valuma-alueiden kunnostustarvetta.

Selvitysten mukaan valuma-alueilla tarvitaan mittavat puro- ja ojakunnostukset, jotta ravinteiden ja humuksen siirtyminen järviin estyisi. Kalastorakenne on särkivaltainen. Särkikalat pohjaa penkoessaan nostavat ravinteita veteen ja kalojen kuollessa veteen jää rehevöittävää fosforia. Tarvitaan mittava särkikalojen poisto. Ruovikot ja muu vesikasvillisuus on vallannut rantoja, saarten ja mantereen välit ovat kasvamassa umpeen. Tarvitaan vesikasvillisuuden poistoa veden kierron lisäämiseksi ja rantojen ruovikoitumisen estämiseksi.

Teimme yhteistyötahojen kanssa korjaavien toimien työnjaon niin, että kyläyhdistys lähtee toteuttamaan ja etsimään rahoitusta järviin kohdistuviin toimiin. Valuma-alueita kunnostaa Pohjois-Karjalan Metsäkeskus yksityisten metsänomistajien mailla. Kuntien maataloussihteerit ohjaavat yhdessä Pohjois-Karjalan riistakeskuksen kosteikkoasiantuntijan kanssa maanviljelysalueiden tilallisia hakemaan rahoitusta ELY:ltä ja tekemään kosteikkoja ja ojakunnostuksia maillaan.

Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry:n toteuttamat kunnostukset

Onkamoilla niitettiin vesikasvillisuutta, eniten ruovikoita,veden kierron edistämiseksi ja rantojen umpeenkasvamisen estämiseksi vuosina 2010-2013 yhteensä 186 ha alalta. Koska sama alue niitettiin kolmena kesänä peräkkäin, mikäli veden pinnan korkeus antoi siihen mahdollisuuden, niittoalan laajuus yhteensä oli 91 ha.  (Katso niittoaluekartta >>)

Ruovikot hallintaan/Jetina-hankkeen päästyä valtakunnallisen Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun finaaliin, Maakaistan tiedottaja Mari Voutilainen on laittanut YouTubeen videon Onkamojärvien ruovikoiden niitosta. Myös hänen ottamiaan kuvia voi katsella Picasa-albumista.

hoitokalastustaOnkamoilla hoitokalastettiin ravinteiden poistamiseksi järvistä vuosina 2010-2013 yhteensä 316 645 kg. Hoitokalastuksen lajit ja niiden prosenttiosuudet olivat; särki 42,3 %, ahven 14,9 %, kiiski 7,0 %, salakka 27,2 % ja lahna 8,6 %.

Onkamoilla tehtiin kalastorakennetutkimus vuonna 2009 ja kesällä 2013.
Vaikka Onkamoilla hoitokalastettiin 320 000 kg vähempiarvoista kalaa vuosina 2010-2013, koeverkkokalastusselvityksen mukaan kalastomäärä ei Onkamoilla vähentynyt. Hoitokalastus näkyi vain kalastorakennemuutoksena. Vuoden 2009 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat särkikalat. Vuoden 2013 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat ahvenet. Hoitokalastusta pitäisi jatkaa lähes entiseen tapaan ja saada muutakin kalastusta lisätyksi.

Onkamoilla toteutettiin pilottihanke pohjapadon saamiseksija vuoden 2012 alussa voimaantulleen uuden vesilain mukaisen yhteisön perustamiseksi. Pato olisi tarvittu alimman veden korkeuden säätelyyn. Yhteisön perustaminen olisi tarvittu kunnostusten jatkuvuuden turvaamiseksi. Pilottihan ke toteutettiin yhteistyössä ELY:n ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen kanssa, rahoittajana ministeriö.
Rantakiinteistöiltä ei saatu ennakkokyselyssä 75%sti suostumuksia - patoasia raukesi ja samalla raukesi vesilain mukaisen yhteisön perustaminen. Jos patohanke olisi edennyt, olisi samalla muodostunut vuoden 2012 voimaan tulleen uuden vesilain mukainen yhteisö. Yhteisö olisi ollut voimassa niin kauan kuin pato olisi toiminnassa. Samalla yhteisö olisi voinut tehdä muita kunnostustoimia. Katso Niko Soinisen esitys vesilain mukaisesta yhteisöstä.

Kunnostusten jatkuvuuden turvaaminen ja tiedot vuosien 2009 – 2013 kunnostusten vaikutuksesta veden laatuun saadaan Pro Onkamojärvet-hankkeella. Hankkeenrahoittaja ovat Joensuun Seudun Leader ry ja Keski-Karjalan Jetina ry, tuki 90 %.

  • Pro Onkamojärvet ry perustettiin heinäkuussa 2013 jatkamaan Onkamojärvien kunnostuksia. Yhdistysrekisteriin Pro Onkamojärvet ry rekisteröityi 03.09.13.
  • Vuoden 2013 lopussa jäseniä Pro Onkamojärvet ry:ssä on 188; kaksi kuntaa, kolme kyläyhdistystä, yksi osakaskunta ja loput henkilöjäseniä.
  • Vuoden 2014 aikana tehdään vesianalyysit vuosien 2009 -2013 tehtyjen kunnostusten veden laadun muutoksesta.

Vuosien 2009-2013 tehtyjen kunnostushankkeiden ja menossa olevan Pro Onkamojärvet -hankkeen rahoitus:

  Kustannukset
Vedet puhtaaksi-esiselvityshanke vuonna 2009, rahoitus Keski-Karjalan Jetina ry, tuki 80 % 34 000 €   
Hoitokalastushankkeet vuosina 2010-2013, rahoitus Suomen valtion budjetissa, P-K:n ELY-keskuksen kautta, tuki hoitokalastus I 90 %, HK II, 100% 224 000 €   
Logistiikkahanke vuosina 2010-2013, rahoitus Itä-Suomen kalatalousryhmä, ELY-keskuksen kautta, tuki 80 % 15 000 €   
Vesikasvillisuuden niitot, vuosina 2010-2013, rahoittajina Keski-Karjalan Jetina ry, tuki 80 %, Joensuuun Seudun Leader ry, tuki 80 %, P-K:n ELY-keskus, tuki 50 % 127 000 €   
Pro Onkamojärvet ry:n perustaminen ja kunnostusten vaikutus veden laatuun. Hankeaika on vuoden 2014 loppuun 10 000 €   
Yhteensä 410 000 €   

Omakustannusosuuksia ovat maksaneet, Vapo, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat, Joensuun kaupunki, Onkamo-Sintsin, Hammaslahden ja Jouhkolan osakaskunnat, Onkamon metsästysseura, Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta, Ohvana-Pärnän kyläyhdistys ja 285 rantakiinteistön omistajaa.

Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistyksen rinnalla toimivien tahojen kunnostustoimet

Valuma-aluekunnostukset

laskeutusallasPohjois-Karjalan Metsäkeskus teki vuosina 2010-2012 ykssityisten metsänomistajien mailla 18 laskeutusallasta, 30 lietekuopan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivvukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu.

Katso kartta kunnostuskohteista >>

Kaksi maatilallista on tehnyt Murtolahden valuma-alueelle kaksi kosteikko-laskeutusallasketjua.

Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä Savon ProAgriat, Maataloustuottajat Maaningalta, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry ja Suomen ympäristö-keskus toteuttavat yhteistyössä RAE-hankkeen (maatilan ravinteet hyötykäyttöön). Pohjois-Karjalassa RAE-hankkeen painopistealueita ovat Heposelkä-Viinijärvi, Keski-Karjalasta Kitee ja Tohmajärvi sekä Onkamon valuma-alue ja Iiksenjoen seutu. Hankeaika 1.6.2011-31.12.2014. Hankkeessa on mukana Onkamojärvien valuma-alueen tilallisia.

 

Kyläyhdistyksen hallinnoimien kunnostushankkeiden päättyessä vuonna 2013 perustettiin Pro Onkamojärvet ry jatkamaan Onkamojärvien kunnostuksia vuodesta 2014 eteenpäin.