Oriveden ranta-alueisiin kuuluva Kylmäpohjan uimaranta sijaitsee Hammaslahti – Rasivaara -tien varressa. Ranta on ollut aikoinaan lapsille sopiva, loivasti syvenevä hiekkaranta. Uimarannan ruovikoituminen ja hiekan päälle Kylmäojaa pitkin kulkeutuva humus ovat kuitenkin pilanneet rantaa ja heikentäneet merkittävästi veden laatua. Myös vedenvirtauksia estävällä rantatöyräällä on haitallinen vaikutus veden laatuun.
Keskeisen sijaintinsa vuoksi ranta on kyläläisten suosima kokoontumis- ja virkistäytymispaikka, ja sen kunnostus ympäristöineen on ollut asukkaiden toiveena kauan. Uimarannan kuntoon saattaminen edellyttää sekä Kylmäojan valuma-alueiden että vesialueen kunnostustoimia. Ranta-alueella sijaitsevien rakennusten peruskorjaus ja lähiympäristön siistiminen sisältyvät myös Kylmäpohja -projektiin.
Metsäinen valuma-alue:
Maatalousvaltainen valuma-alue:
Ruovikoiden niitot Kylmäpohjan rannassa 2015
Kylmäpohjan ranta-alue:
Vuosi 2017
Vuosi 2018
Vuosi 2019
Yli viisi vuotta kestänyt Kylmäpohjan uimarannan ja ranta-alueen kunnostusprojekti päättyi virallisesti syksyllä 2018. Kuluneen kevään ja kesän aikana rannan huoltotöitä on kuitenkin jatkettu. Uimarannan veden laatu on saatu pysymään hyvänä, ja heinäkuun toisella viikolla Kylmäpohjassa voitiin järjestää uimakoulu kylän lapsille.
Kunnostustoimien ensisijainen tavoite oli parantaa matalan Ruukinlahden veden laatua. Tavoitteenamme oli myös turvallisen ja siistin uima- ja virkistyspaikan ennallistaminen kyläläisten ja kauempaakin tulevien iloksi. Tavoitteet saavutettiin, mutta veden laadun tarkkailu ja alueen siisteyden ja viihtyisyyden ylläpitäminen edellyttävät jatkossakin vuosittaista rahallista panostusta ja työtä.
Vuosi 2020
Kesä- elokuun aikana ruovikoita niitettiin kolme kertaa. Niittojen jälkeen uimarantaa puhdistettiin talkoilla aina tarpeen mukaan. Uimaveden laatu tutkittiin kesäkuussa ja todettiin hyväksi. Sinilevää ei uimarannalla havaittu koko kesänä.
Syksyllä rannan tuntumaan asennettiin useita metrejä pitkä valumavesikouru. Talkooväki rakensi kourun molempiin päihin suodatinkankaalla tiivistetyt kivipesät. Kouru maisemoitiin täyttämällä se kivillä. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus estää sadevesien valuminen tieltä ja parkkipaikalta suoraan uimarantaan.
Vesialueella suoritettujen niittojen lisäksi ranta-alueen maisemaa avarrettiin niittämällä ruovikoita ja heinikkoa rannasta käsin.
Kesän aikana kunnostettiin grillikodan tulisija ja Päivö-myrskyn vaurioittamat puut pilkottiin kodalle polttopuiksi.
Vuosi 2021
Kylmäpohjan vesialueella niittoja haitannut ruovikkomatto kuorittiin pois maaliskuusa. Massan poistoa valmisteltiin jo helmikuussa tamppaamalla ruopattavalle alueelle jäätie. Ruoppausmassa sijoitettiin Kylmäpohjantien varteen kunnan omistamalle maalle odottamaan poiskuljetusta. Ruoppausurakasta vastasi Konepalvelu J.Nenonen Oy ja työ toteutettiin Pohjoi-Karjalan ELY-keskuksen myöntämällä tuella. Työt jatkuvat kevään ja kesän aikana: ruoppausmassa kuljetetaan pois Kylmäpohjantien varresta ja ranta-aluetta tullaan puhdistamaan sekä koneellisesti että ihmistyövoimin.
Toukokuun alussa ruoppausalueen reunalle kasatut jäät olivat jo kokonaan sulaneet, ja uimaranta oli pysynyt puhtaana. Ranta-alueen raivaus- ja siistimistyöt aloitettiin heti lumien sulettua.
Syyskuussa talviruoppauksen jäljiltä tilapäissijoituksessa ollut ruoppausmassa siirrettiin lopulliseen paikkaansa läheisen maatilan pellolle.
Kiitos kaikille tähän asti rannan kunnostusta tukeneille ja talkoisiin osallistuneille! Työmme luontoarvojen ja lähiympäristön vaalimiseksi jatkuu.
Vuosi 2022
Heinä- ja elokuussa niitettiin ruovikoita talvella 2021 ruopatulta alueelta. Uimarannan ja Kylmäojan välinen rantaruovikko poistettiin käsityönä syyskuun alussa. Ranta-aluetta ja rantaa puhdistettiin talkoilla kesäkuussa ennen uimakoulujen alkua ja kesän aikana aina tarvittaessa.
Aikaisempina vuosina tehtyjen kunnostustoimien ansiosta uimaveden laatu on pysynyt edelleen hyvänä, eikä sinilevää havaittu koko kesänä. Uimaranta on pystytty pitämään siistinä käsivoimin, ja muran määrä näyttää vuosi vuodelta vähentyvän. Matalan lahden rehevöityminen on kuitenkin aina uhkana, sen vuoksi huoltoniittoja ja rannan puhdistustalkoita tarvitaan jatkossakin.
Kiitos kaikille töihin osallistuneille taas kerran. Yhdessä olemme saaneet aikaan paljon!
![]() |
Valuma-aluekartta |
Kunnostustoimet aloitettiin Vedet puhtaaksi - esiselvityshankkeella vuonna 2009. Esiselvitykseen saatiin päärahoitus Keski-Karjalan Jetina ry:n kautta, tuki 80%.
Hankkeen aikana selvitettiin, mitä Onkamojärvillä ja järvien valuma-alueilla pitää tehdä veden laadun parantamiseksi.
Selvitystyötä hankkeessa olivat tekemässä kyläyhdistyksen lisäksi ELY-keskus (Pohjois-Karjalan Ympäristökeskus), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalastorakennetutkimuksiin erikoistunut biologi.
Hankkeen rinnalla Pohjois-Karjalan Metsäkeskus selvitti metsäisten valuma-alueiden kunnostustarvetta.
Selvitysten mukaan valuma-alueilla tarvitaan mittavat puro- ja ojakunnostukset, jotta ravinteiden ja humuksen siirtyminen järviin estyisi. Kalastorakenne on särkivaltainen. Särkikalat pohjaa penkoessaan nostavat ravinteita veteen ja kalojen kuollessa veteen jää rehevöittävää fosforia. Tarvitaan mittava särkikalojen poisto. Ruovikot ja muu vesikasvillisuus on vallannut rantoja, saarten ja mantereen välit ovat kasvamassa umpeen. Tarvitaan vesikasvillisuuden poistoa veden kierron lisäämiseksi ja rantojen ruovikoitumisen estämiseksi.
Teimme yhteistyötahojen kanssa korjaavien toimien työnjaon niin, että kyläyhdistys lähtee toteuttamaan ja etsimään rahoitusta järviin kohdistuviin toimiin. Valuma-alueita kunnostaa Pohjois-Karjalan Metsäkeskus yksityisten metsänomistajien mailla. Kuntien maataloussihteerit ohjaavat yhdessä Pohjois-Karjalan riistakeskuksen kosteikkoasiantuntijan kanssa maanviljelysalueiden tilallisia hakemaan rahoitusta ELY:ltä ja tekemään kosteikkoja ja ojakunnostuksia maillaan.
Onkamoilla niitettiin vesikasvillisuutta, eniten ruovikoita,veden kierron edistämiseksi ja rantojen umpeenkasvamisen estämiseksi vuosina 2010-2013 yhteensä 186 ha alalta. Koska sama alue niitettiin kolmena kesänä peräkkäin, mikäli veden pinnan korkeus antoi siihen mahdollisuuden, niittoalan laajuus yhteensä oli 91 ha. (Katso niittoaluekartta >>)
Ruovikot hallintaan/Jetina-hankkeen päästyä valtakunnallisen Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun finaaliin, Maakaistan tiedottaja Mari Voutilainen on laittanut YouTubeen videon Onkamojärvien ruovikoiden niitosta. Myös hänen ottamiaan kuvia voi katsella Picasa-albumista.
Onkamoilla hoitokalastettiin ravinteiden poistamiseksi järvistä vuosina 2010-2013 yhteensä 316 645 kg. Hoitokalastuksen lajit ja niiden prosenttiosuudet olivat; särki 42,3 %, ahven 14,9 %, kiiski 7,0 %, salakka 27,2 % ja lahna 8,6 %.
Onkamoilla tehtiin kalastorakennetutkimus vuonna 2009 ja kesällä 2013.
Vaikka Onkamoilla hoitokalastettiin 320 000 kg vähempiarvoista kalaa vuosina 2010-2013, koeverkkokalastusselvityksen mukaan kalastomäärä ei Onkamoilla vähentynyt. Hoitokalastus näkyi vain kalastorakennemuutoksena. Vuoden 2009 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat särkikalat. Vuoden 2013 koeverkkokalastuksessa enemmistönä olivat ahvenet. Hoitokalastusta pitäisi jatkaa lähes entiseen tapaan ja saada muutakin kalastusta lisätyksi.
Onkamoilla toteutettiin pilottihanke pohjapadon saamiseksija vuoden 2012 alussa voimaantulleen uuden vesilain mukaisen yhteisön perustamiseksi. Pato olisi tarvittu alimman veden korkeuden säätelyyn. Yhteisön perustaminen olisi tarvittu kunnostusten jatkuvuuden turvaamiseksi. Pilottihan ke toteutettiin yhteistyössä ELY:n ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen kanssa, rahoittajana ministeriö.
Rantakiinteistöiltä ei saatu ennakkokyselyssä 75%sti suostumuksia - patoasia raukesi ja samalla raukesi vesilain mukaisen yhteisön perustaminen. Jos patohanke olisi edennyt, olisi samalla muodostunut vuoden 2012 voimaan tulleen uuden vesilain mukainen yhteisö. Yhteisö olisi ollut voimassa niin kauan kuin pato olisi toiminnassa. Samalla yhteisö olisi voinut tehdä muita kunnostustoimia. Katso Niko Soinisen esitys vesilain mukaisesta yhteisöstä.
Kunnostusten jatkuvuuden turvaaminen ja tiedot vuosien 2009 – 2013 kunnostusten vaikutuksesta veden laatuun saadaan Pro Onkamojärvet-hankkeella. Hankkeenrahoittaja ovat Joensuun Seudun Leader ry ja Keski-Karjalan Jetina ry, tuki 90 %.
Vuosien 2009-2013 tehtyjen kunnostushankkeiden ja menossa olevan Pro Onkamojärvet -hankkeen rahoitus:
|
Omakustannusosuuksia ovat maksaneet, Vapo, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat, Joensuun kaupunki, Onkamo-Sintsin, Hammaslahden ja Jouhkolan osakaskunnat, Onkamon metsästysseura, Nieminen-Sintsi vesiosuuskunta, Ohvana-Pärnän kyläyhdistys ja 285 rantakiinteistön omistajaa.
Valuma-aluekunnostukset
Pohjois-Karjalan Metsäkeskus teki vuosina 2010-2012 ykssityisten metsänomistajien mailla 18 laskeutusallasta, 30 lietekuopan tyhjennystä ja laajennusta, 40 pohjapatoa, 5 suotautumis- tai pintavalutuskenttää, yksi suo on ennallistettu, 2 kosteikkoa, kaivvukatkoja ja kiveyksiä sekä ojapenkkojen loivennuksia metsäojiin, veden kulkureitin muutoksia, virtaumansäätöpatoja ja yksi puro on kunnostettu.
Katso kartta kunnostuskohteista >>
Kaksi maatilallista on tehnyt Murtolahden valuma-alueelle kaksi kosteikko-laskeutusallasketjua.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä Savon ProAgriat, Maataloustuottajat Maaningalta, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry ja Suomen ympäristö-keskus toteuttavat yhteistyössä RAE-hankkeen (maatilan ravinteet hyötykäyttöön). Pohjois-Karjalassa RAE-hankkeen painopistealueita ovat Heposelkä-Viinijärvi, Keski-Karjalasta Kitee ja Tohmajärvi sekä Onkamon valuma-alue ja Iiksenjoen seutu. Hankeaika 1.6.2011-31.12.2014. Hankkeessa on mukana Onkamojärvien valuma-alueen tilallisia.
Kyläyhdistyksen hallinnoimien kunnostushankkeiden päättyessä vuonna 2013 perustettiin Pro Onkamojärvet ry jatkamaan Onkamojärvien kunnostuksia vuodesta 2014 eteenpäin.